Stressi painaa tutkitusti palvelualoilla työskenteleviä naisia. Työstä voi tehdä yhdessä vähemmän rasittavaa. Juttele esihenkilösi kanssa siitä, kuinka voitte saavuttaa mielensähyvittämisen tilan, kannustaa työhyvinvoinnin asiantuntija Marja-Liisa Manka.
Tuntuuko, ettet ehdi tehdä työtäsi hyvin? Huolestuttaako, kuinka jatkuva kiire vaikuttaa terveyteesi? Eikö sinulle jää aikaa kehittää osaamistasi, vaikka työ muuttuu koko ajan? Onko korona vaikeuttanut työtäsi niin, ettei se ei tunnu enää mielekkäältä? Oletko umpiväsynyt?
Et ole yksin. Puolet sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuksessa työskentelevistä naisista kokee tekevänsä työtään kiireessä aina tai usein, kertoo Tilastokeskuksen raportti (2020). SAK:n uusin työolobarometri vahvistaa asian.
Suurin osa mielensähyvittämisen keinoista on ilmaisia.
Onko edes mahdollista säilyttää mielenrauha kiireen keskellä – ja hyvittää mielensä pahoittamisen sijaan? Kyllä, ja suurin osa mielensähyvittämisen keinoista on ilmaisia.
Lue lisää: Vuosaaren kotihoito teki ihmeen: Kiire helpotti, hallinta palasi
Työn merkityksellisyys on tärkeä hyvinvoinnin lähde. Tämä on jo huomattu jo yhteiskunnankin tasolla. Julkisuudessa vilisee uutisia siitä, kuinka työntekijät suunnittelevat joukkopakoa toisiin ammatteihin. Huoli työntekijöiden riittävyydestä on saanut päättäjät miettimään hyvinvointialojen palkkatasoa ja työolosuhteita.
Kuka kokkaa jatkossa laitosruuat, siistii paikat ja huolehtii turvallisuudesta? Kuka tarjoaa päiväkodissa sylin itkevälle lapselle, avustaa oppilaita koulussa sekä huolehtii nuorten ja kehitysvammaisten hyvinvoinnista?
Ihailen Kangasalla sijaitsevan hoivakoti Pikonlinnan hoitajia. He kulkevat kehitysvammaisten rinnalla ulkona monta kertaa päivässä.
Kerran juoksulenkillä näin, että kehitysvammaisella rouvalla oli uusi anilliininpunainen asu. Käännyin hänen puoleensa ja kehuin:
”Sinä olet niin kaunis, vaatteet ja pipokin samaan sävyyn!”
”Leena, kuulitko, hän sanoi sinua kauniiksi”, varmisti hoitaja.
”Olen kaunis, olen kaunis”, jäi Leena toistelemaan nauravalla äänellä.
Mielensähyvittäminen voi onnistua kehittämällä työtä innostavammaksi ja vähemmän rasittavaksi. Tuunatkaa sitä yhdessä. Pohtikaa, mitä jätätte tekemättä tai teette toisella tavalla, kun kaikkeen ei aika riitä. Esihenkilöllä pitää olla aikaa kuunnella, kohdata, ymmärtää ja jakaa myötätuntoa. Anna hänelle palautetta ja kiitosta. Kerro, mitä toivot häneltä.
Esihenkilöllä pitää olla aikaa kohdata ja ymmärtää.
Kiire levittää negatiivista ja nopeasti tarttuvaa tunnepölyä. Yhteenkuuluvuus taas kasvattaa hyvinvointia. Siksi työstä kannattaa etsiä yhdessä vahvuuksia, onnistumisia ja tähtihetkiä. Tarvitsemme myös sukimisryhmiä, ”asiatonta” yhdessäoloa, ilojemme ja murheidemme jakamista.
Satuja lapsuuteni televisiossa maalannut Kylli-täti neuvoi viisaasti: Laita välillä roskasilmä kiinni ja katsele maailmaa satusilmin.
Ala puhua itsellesi kuin ystävälle! Älä valita ja katsele huoliryppyjä peilistä, vaan pohdi, mikä on riittävän hyvä niin työssä kuin kotonakin. Ja koska luonto virkistää automaattisesti, tee itsellesi mielipaikkaresepti.
Tästä tulikin mielensähyvittäjän julistus!
PS. Puhun näistä asioista myös JHL:n virtuaalisessa Ammattialafoorumissa.
Marja-Liisa Manka on työhyvinvoinnin asiantuntija. Hän on työskennellyt Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin professorina ja kirjoittanut tietokirjoja.